Kirjoittaja (Janni) ja kuvaaja (Lyde) ovat saaneet aikaiseksi tämän mainion
tarinan.. 8> Muutama kuva on mössömpiä kuin muut johtuen pienistä
mokista, myös joissain kuvissa talo on erilainen kuin toisissa, ensi osassa
lupaamme tämän olevan ohi. 8> Enempää höpöttämättä, tarina:

 <?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Tässä ensimmäiseksi katkelma tärkeimmästä henkilöstä, Michael Whitestä. Seuraamme hänen dragista ja surullista elämäänsä teini-iän tuskista aina kylmään hamaan kuolemaan saakka.

 

 

 

 

Whiten perhe muutti Veronalan naapurustoon Michaelin äidin, Bree Whiten
työn perässä. Michael ei tunne isäänsä joten he ovat kaksin Breen kanssa.

 

 

 

Bree lähempää, nuorekas teini-ikäisen pojan äidiksi, mutta minkä sille mahtaa, jos iho pysyy hyvänä? Bree tuijottaa taloa ikävystyneenä, ja miettii mihin läävään sitä rahansa sijoitti.

 

 

 

Bree ja Michael halaamassa, oikun söpöä. Heidän äiti-poika suhteensa on mielettömän vahva.

 

 

 

Vau, tämmöinen käveli vastaan, kun Breen ja Michaelin piti juuri mennä tutkimaan taloa.

 

 

Michael yritti epätoivoisen näköisesti heilutella, Kathy Tangksi paljastunut tyttö ihmetti Michaelin heilutteluja, ja meni menojaan.

 

 

Sisälle päästyään Bree alkoi selittää ruokapöydässä Michaelille jotain pankin ryöstämisestä. o___o

 

 

Ja sitten painuttiin ulos leikkimään kun mitkäkin kakarat.

 

 Kathy käveli viereisestä talosta sitten pyjamaisillaan takaisin Whitejen luokse
ja vaihtoi matkalla arkiasun päälleen..? Itsensä paljastelija.

 

Michael ja Kathy ystävystyivät heti, vaikka ensi tapaaminen olikin Michaelin kohdalta hieman typerähkö.

 

 

 

He juttelivat tunti tolkulla, ja Bree pällisteli poikansa touhuja "piilostansa".

 

 

Breen häivyttyä, ja auringon laskettua nuoret alkoivat tanssia, mutta Kathyn pitikin lähteä. Michael painui sisälle onnensa kukkuloilla.

 
Aamulla Bree lähti tervehtimään naapureita. Toisin sanoen naapurin hullua
Ingrid -akkaa ja hänen miestään Jackia. 

 

Breen lähdettyä Ingrid ja Jack alkoivat juoruilemaan keskenään.

 

 

Samaan aikaan Michael oli pyytänyt Kathyn kylään, tanssit vaihtuivat pian halailuksi makuuhuoneessa…

 

 

…Ja keittiössä. Huomatkaa Michaelin ihana ilme, varman toistaa mielessänsä litaniaa: Lasken käden, en laske. Lasken käden, en laske…

 

 

Sitten kutiteltiin, kunnes Kathyn oli aika lähteä kotiin.

 

 

Nuorten onneksi he asuivat aivan vieressä toistensa kanssa.

 

 

Bree vaan ei löytänyt ystäviä, Jackista ja Ingridistä ei sellaisiksi ollut, joten hän söi.

 

Ja haki postin.

 

 

Joten Michaelin piti  huolehtia talon siistiöisyydestä, kun äidin retale vaan syö ja lukee posteja.

 

 

 

 

Tosin naapurin soma Kathy soitti, ja pyysi luokseen. Michael kunnon poikana kysyi arasti sitä äidiltään, ja sai luvan.

 

<?xml:namespace prefix = v ns = "urn:schemas-microsoft-com:vml" />

 

Tilanne kävi kuumaksi naapuri talossa. Nuorten pahaksi onneksi Jack, joka siis paljastui Kathyn isäksi, käveli sisään valmisruoka pakkauksen kanssa. Mies järkyttyi ja ajoi Michaelin ulos talostaan ja heitti tytärtään ruokapakkauksella. Kathy juoksi itkien huoneeseensa.

 

"Et koske tyttäreeni, maarotta!", Jack kirosi Michaelille.
"Hän päättää itse asioistaan, et omista häntä!"
"Minä määrään niin kauan kuin hän asuu kattoni alla!"
Näin karjaistuaan Jack sai Michaelin juoksemaan sisälle.

 

 

Mies oli niin raivoissansa, että alkoi riehua ja uhkailla Breetä. Bree vaan ei ymmärtänyt mitään, koska ei tiennyt koko asiasta. Jack lähti hippulat vinkuen maata potkiskellen takaisin kattonsa alle.

 

 

 

Jack purki vihaansa tietokoneeseen, ja alkoi kehitellä juonta jolla saisi Michaelin lopettamaan "ahdistelun" Kathya kohti.

 

 

Toisaalla taas Michael oli raivoissansa ja suruissansa.

 

 

Sisällä Kathy oli tippalinssissä, ja tiskasi astioita isänsä käskettyä. Tosin hän huomasi ikkunasta surkean Michaelin, ja hiipparoi ulos.

 

 

Ah, ja näin nuori parimme sai viettää lammen äärellä kauniin iltaman. Toivotaan, ettei kukaan saa tietää ;>

 

Heidän huonoksi tuurikseen, he eivät saaneet olla rauhassa. Ingrid kävi vakoilemassa omaa tytärtään, ja Michaelia.. Kun pari lähti koteihinsa, Ingrid rienti Kathya ennen kotiin, ja laverteli kaiken Jackille.

 

 

Aamulla Ingrid tuli Jackin käskystä kertomaan Michaelille, että saa kokea eilisen vielä nahoissansa. Michaelia ei kiinnostanut pätkääkään. Ingrid häipyi tuhahdellen.

 

Tietysti Ingrid riensi kotiinsa, ja vaihtoi pyjaman päälleen, ettei Kathy saisi tietää. Tosin Kathy näki tapahtuman ikkunasta. Hän oli raivoissansa.
"Miten saatoit tehdä sen?!"
"Isäsi pyysi."
"Pyysi?"
"Käski."
Kathyn tarpeeksi raivottua ja kirottua hän lähti huoneesta.

 

 

Tosin istuuduttuaan syömään, Jack tuli paikalle.
"Älä huolehdi isän pieni kullan nuppu, kyllä me sen lurjuksen saamme vielä telkien taa. Sen jälkeen, mitä hän teki sinulle."
"MITÄ? Hän ei ole tehnyt mitään, anna minun olla!" Kathy karjui, ja lähti pois huoneesta.

 

 

 

Kathy jutteli tietokoneen välityksellä, messengerillä Michaelille ja kertoi itku kurkussa kaiken.

 

 

 

 

Samaan aikaan Ingrid sytytti keittiössä vahingossa tulipalon, pahalta näyttää.

 

 

Ingridin onneksi Jack tuli paikalle, eikä akka palanut poroksi.

 

 

Tosin sitten alkoi tappelu näiden kahden välillä.

"ETKÖ OSAA EDES HELLAA KÄYTTÄÄ?", Jack karjui niin että talo tärisi.

"Mutta kun.. Sinä se et sitä palohälytintä ostanut!"
"Luulin, että osaat edes jotain!"
"mutta mutta.."
"Sinä samperin akka!"

 

 

Ingrid oli äskeisen jälkeen surullinen ja peloissansa.

 

 

Illalla Michael heitti pienen kiven ikkunaan, ja se helähti. Ingrid säikähti, ja Kathy vilkaisi, ja näki Michaelin. Hän riensi ulos kiitettyään äitiään ruuasta.

 

 

Salaiseksi treffaus paikakseen se valitsivat Michaelin talon edustan. Tosin ei se mikään paras ollut, mutta heille merkitsi vain se, että he saisivat olla yhdessä. Treffit oli treffailtu, ja oli hyvästely pusun aika.

 

Iltakävelyllä ollut Jack oli nähnyt kaiken. Hän oli raivoissansa… Hän lähti kotiinsa, ja lukitsi itse itsensä huoneeseensa miettimään suunnitelmaansa…

 

 

Sisällä Kathy valmisti itselleen iltapalaa iloissansa.

 

 

 

Ingrid tuli varovasti ehdottamaan, että hän ja Michael eivät enää olisi missään tekemisissä. Kathy kieltäytyi tiuskaisten.

 

 

Tällä välin Jack oli saanut suunnitelmansa valmiiksi, ja lähti toteuttamaan sitä hikisten ilkikurisesti ja pahaa entEisesti itsekseen.

 

 

Kathy vaihtoi pyjaman päälleen, ja siirtyi television ääreen. Jack lähti salaperäisesti ovesta ulos, mutta Kathy ei kiinnittänyt häneen huomiota, vaan katsoi länkkäriä.

 

 

Tällä välin Ingrid oli mennyt ystävättärelleen, ja aiheuttanut jälleen tulipalon.

 

 

Ja vielä hymyilee tekonsa päälle, mitä tuli tehtyä! Sekopää akka. Taitaa olla tämä pyromaani-Indrig tyytyväinen siihen kotonakin sattuneeseen tulipaloon..

 

 

Onnettomuuksista puheen ollen… Bree tippui [vai tippuiko?] lampeen, ja kolhaisi päänsä ja menetti tajunsa veden alla. Se oli sen tarun loppu.

 

 

Tämän näköinen mustakaapuinen herra tupsahti käymään, ja soittelemaan liilalla puhelimellaan tuonne ylös pilvien sekaan. Michael jäi ilman äitiä.

 

 

Hauta jäi vain pihaa koristamaan, ja äidistä muistojen lisäksi Michaelille.

 

 

Michaelia itkettää äidin puolesta, vaikka tietää tämän päässeen parempaan paikkaan ryöstämään niitä pankkeja, joista Michaelille puhui.

 

  

Hän hieman järkyttyi Breen kuolemasta, jopa niin, että unohti käydä suihkussa. Poika parka, mihin maailma on menossa.

  

 

Kathy riensi vanhempien kielloista huolimatta lohduttamaan poikaystäväänsä. Mitähän Jack tekee näin myöhään ulkona? Yökävelyllä vai?

 

 

Sen selvitätte, kun luette seuraavan osan ;> Ja kommentoikaahan, se on todella tervetullutta tietääksemme mitä parantaa ja kuinka moni lukee tätä. : > Muista kertoa kummalle annat kritiikkiä/kehuja.